Itseensä suhtautumisesta

Meinasin alkaa pohdiskelemaan (pohdiskella? sama kai se tätä nykyä) kaikkea torstain jälkeen tapahtunutta, mutta sitten ajatus harhautui. Mun ajatuksilla on useinkin tapana harhailla, mutta tää on aika tehokasta jo.

Harhauduin siis pohtimaan sitä, mistä puhuin yhdelle kaverille aiemmin tällä viikolla. Pohdiskelin omaa suhtautumistani omiin kummallisiin juttuihini. Siis siihen että haluan piiskaa ja miehen joka määrää. Miksi se tuntuu niin tyhmältä ja omituiselta, jopa epänormaalilta? Kun lueskelee vaikka blogeja tai keskustelupalstoja netissä, on mahtavaa että ihmisillä on just semmosia parisuhteita, että ihmiset testailee kaikenlaista. Kadehdin niitä joilla sellaisia suhteita jo on.
Miksen siis osaa ajatella, että tämä on normaalia ja höpö höpö millekään epänormaalille ja friikille? Miksi ihmeessä pitää nolostella ja häpeillä omia mielihaluja ja fetissejä?

Tulin siihen tulokseen (tai siis kaveri ilmoitti ja minä olin kiltisti samaa mieltä), että tarvitsen ihmisiä, jotka ajattelee seksistä samalla tavalla kuin minä. Ihan vain siksi, että saan vaihtaa mielipiteitä ja saan heijastuspintaa omiin asioihini. Etten pitäisi enää itseäni niin omituisena.

Ja silti, kun viikonlopun aikana olen jutellut parin eri ihmisen kanssa alistumisesta seksin ja parisuhteen aikana (ja yrittänyt saada jotain tolkkua termeistä, joita vilisee siellä täällä niin ettei pieni ihminen pysy yhtään perässä!), en silti kehtaa avoimesti myöntää että joo, tykkään asioista X, Y ja Z, ja vielä jos saa vähän Ä ja Ö niin avot! Voin kertoa kun suoraan kysytään, mutten uskalla tai kehtaa mainita vaikkapa rimpuilufetissistä mitään. Ihmisethän pitää mua ihan omituisena muuten.

Kehtasin jotenkin kertoa aika etäiselle kaverille tänään, kun kävin piristämässä sitä. Epäilen vahvasti, että kehtasin, kun kaveri oli ottanut sen verran rauhoittavaa lääkettä, ettei varmasti ihan tarkalleen ottaen muista mistä me on puhuttu. Ehkä mun pitäis juottaa aina joku kunnon humalaan ja keskustella asioista, kun sitten se toinen ei muistais mitä minä nyt oon menny paljastamaan.

Äh, raskasta. En haluais olla "normaali" mitä se ikinä onkaan, mutta haluaisin osata suhtautua itseeni ja tähän koko seksuaalisuus-kuvioon vähän paremmin.